etusivulle

Fascia-Fysio - Verkkopalvelu

ETUSIVU KUNTOUTUS KESKUSTELU KUVAT
 
   
 

KUNTOUTUS

S-I NIVEL JA FASCIAT

 

OIREILUUN LIITTYY USEIN S-I NIVELEN LIIKERAJOITUS

 

Jos fasciat joutuvat pitkittyneesti lisääntyneen kuormituksen kohteeksi, jolloin kipu saattaa säteillä sidekudoksen välityksellä jopa useamman nivelen yli. Esimerkiksi S-I nivelen virheasentona ilmenevä tilanne aiheuttaa muutoksia myös rangan ja koko sidekudosverkon eli fasciajärjestelmän asentoon ja toimintaan. Tutkimusten mukaan kyseinen oireyhtymä lisää esim. molempien polvien etupuolista kipua. Tilanne paranee asianmukaisella fysioterapialla yleensä huomattavasti jo ensimmäisellä kerralla!


Apu löytyy fasciajärjestelmästä

Fascioiden olemassaolo on ollut tiedossa aina mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt tutkimustieto on osoittanut sen olevan hyvin paljon muutakin kuin elimistön tyhjiä tiloja täyttävää ainetta, jollaisena sitä on pitkälti aikaisemmin pidetty. Jänteet eivät olekaan vain lihaksia luihin kiinnittäviä passiivisia rakenteita. Ne ovat täynnä aistinelimiä olevia jousimaisia, voimaa tuottavia "ilmaisen energian" lähteitä jotka yhdistyvät nivelkapseleihin sekä lihas- ja luukalvoihin. Fasciat muodostavat yhtenäisen ja kolmiulotteisen verkoston tuki- ja liikuntaelimistön ja hermoston sekä sydän- ja verisuonielimistön välille. Toiminnallinen verkosto siis välittää informaatiota yhdessä hermojen, verisuonten ja jopa aivojen meningien sekä sydämen perikardian kanssa.

Tällä hetkellä saamme jatkuvasti uutta tutkimustietoa fasciajärjestelmän toiminnasta. Aikaisemmmin opittua ei suinkaan pidä unohtaa, sillä esimerkiksi hyväksi havaitut toiminnallisen harjoittelun periaatteet alku- ja loppuverryttelyineen ovat erittäin hyödyllisiä. Nyt fasciatutkimuksien myötä tiedämme myös paremmin miksi näin on. Erittäin monet  fysiologiset muutokset tapahtuvat nimenomaan fasciajärjestelmässä, johon voidaan vaikuttaa myös kehon ulkopuolelta. Lisäksi monet akupunktion vaikutukset voidaan selittää fascioiden avulla. 

Pehmeät liikkeet ja käsittelyt rentouttavat, sillä fasciakalvojen välinen liikkuvuus kohentuu kudosten nesteytyessä. Stressi jäykistää ja rentoutuminen pehmentää kudoksia. Rakennetta ja toimintaa voidaan siis muuttaa harjoittelun lisäksi myös manuaalisen käsittelyn eli ulkopuolelta tuotetun paineen avulla. Muoto määrittää toiminnan ja toiminta määrittää muodon. Fascian tehtävä on myös vähentää yksittäisiin rakenteisiin kohdistuvaa painetta jakamalla kuormitusta mahdollisimman laajalle alueelle. Toisaalta fasciat muodostavat lihastoimintaketjuja eli voimalinjoja, jotka mahdollistavat toiminnallisesti tärkeimmät liikesuunnat mahdollisimman energiatehokkaasti.

Keho ja sen rakenteet ovat hyvin sopeutuvaisia ja sitä sopeutuvuutta voidaan tehokkaasti hyödyntää terapeuttisessa harjoittelussa jota täydentää fasciajärjestelmään perehtyneen fysioterapeutin rentoutustekniikat ja manuaaliset taidot. Samalla liikuntaan ja urheiluun liittyvät rasitusvammat vähentyvät ja palautuminen harjoittelusta tai kuormittavasta työstä nopeutuu.


-Teemu Savunen